Differences

This shows you the differences between two versions of the page.

--- jokimetsan_laulu:samara [2010/03/31 10:13] – emie
+++ jokimetsan_laulu:samara [2011/01/19 12:25] (current) – + move from mediawiki to dokuwiki amoeba
@@ Line 9: / Line 9: @@
 ====== Talous ======
+  * maanviljely
+    * vilja
+    * juurekset
+    * mustamarjapensaat
+  * "metsätalous"
+    * puutavara
+    * metsästys
+    * keräily (marjat, sienet ja lääkekasvit)
+  * karjankasvatus (lihakarja hyvin harvinaista)
+    * pitkäkarvaiset lampaat pääosin hienon villansa takia
+    * nyalat maidon takia ja työjuhdiksi, hirvaita mahdollista käyttää myös ratsuina
+  * kalastus
+  * kaivostoiminta
+Samaran kaivostoiminta on keskittynyt valtion pohjoisosiin, Hankavuoren kaupungin ympäristöön. Alueen kallioista kaivetaan kuparia, rautaa ja jonkin verran jalokiviä, lähinnä hematiittejä, akvamariineja ja safiireja. Kaivostyön lisäksi miilunpolttaminen raudan jalostukseen tarvittavan puuhiilen tuottamiseksi on yleinen ammatti alueella.
+  * kaupankäynti ja palvelualat
+Samara on perustarpeiden suhteen varsin omavarainen. Melko vähäisen viennin tärkeimmät tuotteet ovat hyvälaatuinen villa, mustamarjasta valmistetut alkoholituotteet ja eräät harvinaisemmat yrtti- ja rohdoskasvit. Tuonti koostuu pääosin erilaisista ylellisyystavaroista.
+====== Luonto ======
+Vain noin 22% Samaran pinta-alasta on asuttua. Asutus keskittyy pääosin alaviin hedelmällisiin jokilaaksoihin. Muuta aluetta peittävät laajat seka- ja havumetsät, vesistöt ja suot, merkittävimpänä näistä mystinen Harmaasuo. Alueella vallitsee lauhkea mannerilmasto.
+  * NI Syksy, pääosin kuivaa, yöpakkasia, ruska, kuun loppupuolella mahdollisesti ensilumi.
+  * KI Ensimmäinen pysyvä lumi
+  * LI Lunta
+  * NV Lisää lunta
+  * KV Paljon lunta
+  * LV Märkää lunta
+  * NM Märkää ja viileää, satunnainen takatalvi
+  * KM Märkää ja päivisin lämmintä
+  * LM Keväisen lämmintä
+  * NP Keunista kevätsäätä, satunnaisia sateita
+  * KP Edelleen lämpenevää kevätsäätä
+  * LP Kesä
+  * NT Kesä, satunnaiset kesämyrskyt mahdollisia
+  * KT Loppukesä, lämpimin kuukausi
+  * LT Loppukesä/alkusyksy, loppukuusta alkava ruska, päivät kuumia, mutta yöt alkavat jo viiletä
+===== Kasvisto =====
+Samaran alue on pääosin havupuupainotteista sekametsävyöhykettä. Metsät ovat tiheitä, korkeita ja nopeakasvuisia. Valtalajeina ovat havupuut, kuten kuusi ja mänty. Kuusta esiintyy hieman mäntyä runsaammin, mänty kasvaa lähinnä siellä missä kuusi ei viihdy, eli karuilla paikoilla. Havupuiden seassa kasvaa myös lehtipuita, kuten haapaa, leppää ja koivua. Jalot lehtipuut ovat melko harvinaisia, vaikkakin jalavaa ja lehmusta esiintyy kaikkialla Samaran alueella. Eteläosissa kasvaa harvassa myös vaahteraa, pähkinäpensasta ja tammea.
+Kenttäkerroksen lajisto vaihtelee voimakkaasti metsätyypin mukaan. Kuusimetsissä valtalajina ovat yleensä erilaiset sammaleet, kuivissa mäntymetsissä jäkälät ja varvut ja lehdoissa esimerkiksi kielot ja saniaiset. Soita on runsaasti. Kesä on riittävän pitkä ja lämmin, että maa ehtii lämmetä hyvin, ikiroutaa ei esiinny alueen maaperässä lainkaan.
+Samaran alueen erikoisuus on alunperin villinä kasvanut, mutta nyt pääosin viljelty ja jalostettu mustamarjapensas. Kasvia ei tiedettävästi kasva missään muualla Luomakunnassa. Mustamarjapensaan lehdet ovat tummanvihreitä ja lehtisuonet ovat syvän violetit. Pensaan kukinta alkaa yleensä nousevan puun alussa ja satoa kerätään pääosin kukoistavan tulen aikana. Kukat ovat hennon violetteja ja tuoksuvat miellyttäviltä, tummanvioletit, lähes mustilta näyttävät marjat ovat suunnilleen sormenpään kokoisia ja kasvavat suurina terttuina. Mustamarjasta valmistetaan sekä mietoja että väkeviä viinejä sekä tislaamalla väkeviä viinoja. Mustamarjabrandy voidaan valmistaa joko mustamarjaviinistä, marjojen puristusjätteestä tai käytetystä mustamarjamehusta. Viiniä on saatavissa ainakin noin 6, 14 ja 24 tilavuusprosenttisena. Laadukkaan marjabrandyn alkoholipitoisuus on yleensä noin 42 tilavuusprosenttia.
+===== Eläimistö =====
+Samaran alueen eläimistö on melko vähälajinen, mutta hyvin runsas. Riistaeläimistä suurin on hirvi. Sen pienemmät sukulaiset peurat viihtyvät erityisesti Samaran pohjoisosissa. Petoeläimistä tyypillisimpiä ovat karhu, susi, ilves, ahma ja näätä. Jyrsijöistä  sopulit  ja myyrät ovat tavallisempia kuin rotat  ja hiiret, joita esiintyy lähinnä asutuksen läheisyydessä. Muita yleisiä nisäkkäitä ovat metsäjänis, kärppä, lumikko, saukko, majava, orava, liito-orava  ja pohjanlepakko.
+Suuri osa osa linnustosta koostuu pikkulinnuista. Tyypillisiä edustajia ovat muun muassa tiaiset, kertut, rastaat ja tikat. Petolinnuista tavallisia ovat esimerkiksi pieni- ja keskikokoiset haukat sekä pöllöt. Soilla viihtyvät kurki, teeri sekä useat viklot ja sorsat.
@@ Line 17: / Line 71: @@
 ===== Historiaa ja lukuja =====
-Samaran aluetta on jo viitisensataa vuotta hallinnut 5 paikallisen suurtilallissuvun muodostama Neuvosto. Suvut ovat vaikutusvaltaisuusjärjestyksessä seuraavat: Korkia, Hanka, Kaukama, Vaimio ja Nera. Asukkaita alueella on suunnilleen 320 000, näistä suunnilleen 10 000 pääkaupungissa.
+Samaran aluetta on jo viitisensataa vuotta hallinnut viiden paikallisen suurtilallissuvun muodostama Neuvosto. Suvut ovat vaikutusvaltaisuusjärjestyksessä seuraavat: Korkia, Hanka, Kaukama, Vaimio ja Nera. Asukkaita alueella on suunnilleen 320 000, näistä suunnilleen 10 000 pääkaupungissa.
 ===== Yhteiskuntarakenne =====
+[[jokimetsan_laulu:armeija|Samaran sotavoimat]]
 ===== Kulttuuri =====
+Merkittäviä juhlapäiviä ovat laskevan ilman ja nousevan veden vaihteessa järjestettävä keskitalven juhla, kukinnan ja kesän juhlat nousevan puun ensimmäisenä päivänä, elojuhla sadonkorjuun alun kunniaksi laskevan tulen alussa ja kalibraatio.
+===== Uskonto =====
+Samaran uskonnollinen ilmapiiri on yleisesti ottaen hyvin sallivainen. Kiellettyä on ainoastaan demoneiden, kuolonherrojen ja syntymättömien sekä keijujen palvonta. Esi-isien palvonta ei ole suoranaisesti kiellettyä, mutta siihen suhtaudutaan hyvin kielteisesti.
+Samaralaiset suosivat jumalia, jotka ovat tekemisissä heidän jokapäiväisen elämänsä kanssa. Suurin osa palvonnasta on luonteeltaan hyvin välitöntä, ja muodostuu pääosin pienistä kunnianosoituksista ja rukouksista jumalan kunnioittamiseksi tai suosion pyytämiseksi.
+Vaikka asukkaat hoitavat päivittäiset suhteensa henkiin hyvinkin itsenäisesti, pidetään merkittävämmissä tilanteissa tärkeänä virallisen tahon puoleen kääntymistä. Lähes jokaisessa asutuskeskuksessa on vähintään yksi shamaani, jonka tehtäviin kuuluu asukkaiden avustaminen henkimaailmaan liittyvissä asioissa.
+Alueen järjestäytyneen palvonnan keskus on Samaran kaupungissa sijaitseva Temppeliaukio. Siellä papit ja shamaanit huolehtivat monista eri jumalille omistetuista temppeleistä ja pyhätöistä. Alueella on myös useita palvontapaikkoja, joita ei ole erityisesti suunnattu millekään tietylle hengelle.
+Aukion suurin rakennus on kaupunginjumala Arinalle omistettu harmaakivikatedraali, jossa jumalatar näyttäytyy usein merkittävinä juhlapäivinä. Toinen varsin vaikuttava maamerkki on keskellä aukiota kasvava valtava tammi, Valtiatar Ikitammen, muinaisen ja voimakkaan dryadin kotipuu. Ikitammea palvotaan paikallisena avioliittojen suojelijana, ja naimisiin menon yhteydessä onkin tapana nuoren parin sitoa yhdessä valmistettu pieni uhrilahja suureen tammeen.
+Kohtalottarien pyhäkkö on oikeastaan varsin koruton pieni kivitalo, jossa on eteisen ja parin komeron lisäksi vain itse temppelihuone. Jumalattarien kuvat on veistetty puusta ja maalattu asiaankuuluvilla väreillä, ja asetettu puolikaareen huoneen perälle. Kunkin edessä on matala pöytä, jolle voidaan jättää uhreja, mutta yleensä näin tehdään vain juhlapäivinä tai jos kyse on erityisen merkittävästä henkilökohtaisesta rukouksesta. Valtaosa samaralaisista ilmaisee pyyntönsä ja kiitosrukouksensa ripustamalla sopivan värisiä nauhoja, helminauhoja ja palmikoituja nyörejä temppelin etuseinässä oleviin tappeihin.
+Lunan pyhäkkö on lähekkäin kasvavien pajujen muodostama ympyrä (halkaisija kolmisen metriä), jossa on sisäänkäyntiä varten aukko (reilun metrin leveä). Puiden tummat notkeat varret kaartuvat kasvaessaan kohti ympyrän keskikohtaa ja kohtaavat ympyrän keskipaikkeilla. Kuupajujen alapuolelta hopeiset lehdet muodostavat pyhäkölle vihreänhopeaisen katon. Puiden oksista roikkuu ohuiden lankojen varassa hopeisia putkia ja kelloja, jotka musisoivat tuulten tahdissa rauhallisesti. Tuulikellot roikkuvat lähellä kattoa ja muodostavat toisen ympyrän puukehän sisälle.
+Pyhäkön pohjalla kasvaa nurmi. Pyhäkössä ei ole mitään varsinaista alttaria.
+Samaran sijainti sekametsävyöhykkeellä (ja mahdollisesti halu pysytellä erossa Haltan ja Linowanin välisistä kiistoista) on johtanut siihen, että alueella palvotaan pienimuotoisesti sekä Jorst Kultasilmää että Ikuista Caltiaa. Myös Tylokan Juurtensitojalle on pyhitetty oma pieni alttari Temppeliaukion puistoon, Jorstin ja Caltian yhteisen alttarin läheisyyteen. Puistosta löytyy myös taljoin, sarvin ja hampain koristeltu, kuivuneen veren tahrima kivipyhäkkö. Siellä metsästäjät voivat uhrilahjoin pyytää saalisonnea Gralalta, päättymättömän jahdin metsästäjättäreltä. (saa keksiä paremman käännöksen)
@@ Line 34: / Line 112: @@
 ===== Lähihistoria =====
+====== Samaran kaupunki ======
+Noin 10 000 asukasta.
+Paikkoja kaupungissa:
+  *  Kehän kaupunkitalo
+  *  Pilven rohdoskauppa
+  *  Temppeliaukio
+  *  Outolinnun kapakka
+Suursuvuilla lienee ainakin omat kaupunkitalot jokaisella, samoin Neuvostolla on jokin kokoontumispaikka.
+====== Kysymyksiä ======
+Joko PJ:lle tai muille pelaajille:
+Mikä on Samaran rotujakauma, ts. mitä rotuja Samaran ihmisten keskuudesta löytyy ja kuinka paljon? Mitä vähemmistöjä maasta löytyy?
+Miten sota muutti Samaraa? Kuinka paljon Samaraan kulkeutui pakolaisia?
+Mikä on Samaran suhde Kiltaan?
 ----