Differences

This shows you the differences between two versions of the page.

--- koexalted:allum [2012/07/07 14:14] – /* Historia */ tenguni
+++ koexalted:allum [2012/07/07 14:20] (current) – /* Satu */ + move from mediawiki to dokuwiki tenguni
@@ Line 70: / Line 70: @@
 Kului muutama vuosi. Eräänä päivänä Allum ja joukko muita orjia oli työnjohtajien saattamana matkalla uudelle louhokselle korkealla vuoristossa. Kapealla vuorenkylkeä kiertävällä tiellä joukko törmäsi tielle eksyneeseen karhuun. Pari työnjohtajista yritti karkottaa eläintä aseillaan, huonoin tuloksin. Kun raivostunut karhu rynnisti puolustuskyvyttömien orjien kimppuun, Allum mitään ajattelematta hyökkäsi vastaan. Kirkas valo peitti sekä karhun että miehen ja Allum tunsi uskomattoman voiman virtaavan kehoonsa. Hetken ajan molemmat painivat tasaväkisinä toisiaan vastaan, kunnes molemmat putosivat tien reunan yli kaukana alapuolella virtaavaan jokeen. Allum ja karhu ryömivät yhdessä joesta lopen uupunenina jossakin alajuoksulla. Herätessään rannalta Allum yllätyksekseen huomasi karhun jääneen hänen seuraansa ja tuntuvan käyttäytyvän varsin ystävällisesti.
+[[koexalted:allumin_satu]]
-===== Satu =====
-Olipa kerran, kaukana etelässä, pieni kuningaskunta. Kuningaskuntaa hallitsi Kuningas ja Kuningatar. Kuningas oli hyvin viisas
-ja huolehti hyvin alamaisistaan ja valtakunnastaan. Hän johti ja opetti alituiseen alamaisiaan oikeasta elämästä ja Auringon
-kunnioittamisesta. Aurinko paistoi kuningaskunnan yllä ja kuningaskunta kukoisti.
-Huoli kuitenkin jäyti Kuningasta. Vaikka Kuningas tiesi, että hänen sanansa olivat viisaita ja oikeita, kaikki alamaiset eivät
-aina tahtoneet ymmärtää tai totella Kunigasta. Jopa Kuningatar oli joskus eri mieltä Kuninkaan kanssa. Kuningas kuitenkin oli
-vahva mieleltään ja sanoiltaan, joten kukaan ei kovin kauaa voinut vastustaa Kuninkaan tahtoa. Epäluulo alamaisiaan kohtaan
-silti kasvoi Kuninkaassa jatkuvasti.
-Vuodet kuluivat, elämä jatkui ja Kuningas, vaikka jatkoikin tunnollisesti valtakunnastaan huolehtimista, luotti kaikkiin yhä
-vähmemmän ja vähemmän ja pelkäsi omia ja muiden virheitä yhä enemmän ja enemmän. Jopa toiset Kuninkaat ja Kuningattaret,
-ainoat joita Kuningas piti veroisinaan viisaudessa, alkoivat hänen mielestään vaikuttaa epäilyttäviltä ja vaarallisilta
-juonittelijoilta.
-Tuli aika, jolloin kaikki Luomakunnan Kuninkaat ja Kuningattaret kutsuttiin suuriin juhliin. Kuningas ei kutenkaan halunnut
-lähteä: "Muut Kuninkaat ja Kuningattaret juonivat kääntääkseen alamaiseni minua vastaan ja viedäkseen Valtakuntani."
-Huolestunut Kuningatar kysyi neuvoa Kuninkaan Neuvonantajalta: "Hyvä Neuvonantaja, Kuningas ei halua enää edes lähteä suuriin
-juhliin. Hän pelkää ja epäilee kaikkia. Pelkään, että Kuningas, niin viisas ja voimakas kuin onkin, on jäänyt pelkonsa ja
-huolensa vangiksi." Neuvonantaja vastasi : "Viisas kuningatar, pelkään, että olet oikeassa. Voisin ehkä auttaa mutta Kuningas
-on vahva sanoiltaan ja mieleltään. Hän ei suostu kuuntelemaan minua."
-Juhlien päivä lähestyi ja Kuningatar oli sairas huolesta. Silloin Neuvonantaja tuli tapaamaan häntä: "Viisas Kuningatar, voi
-ehkä olla keino, jolla saisin Kuninkaan kuuntelemaan neuvojani. Kuningas itse on aikoinaan takonut taikakahleet, jotka voivat
-vangita voimallisimmankin. Jos Kuningas kahlittaisiin niillä, hänen olisi pakko kuunnella." Kuningatar ei halunnut tehdä tätä
-rakkaalle Kuninkaalleen mutta Neuvonantaja oli viisas ja vahva sanoiltaan ja lopulta Kuningatar suostui Neuvonantajan
-suunnitelmaan.
-Kun Kuningas nukkui Kuningatar vierellään, Kuningatar käytti kaiken viekkautensa ja viisautensa ja lukitsi taikakahleet
-Kuninkaan ranteisiin. Herättyään Kuningas oli raivoissaan mutta ei voi voinut mitään taikakahleiden kahlitessa hänen ranteensa
-ja voimansa. Neuvonantaja kiitteli Kuningattaren viisautta, lupasi puhua Kuninkaalle järkeä parhaan kykynsä mukaan ja vei
-tämän mukanaan.
-Kuningatar ei kuitenkaan tiennyt, että Kuninkaiden ja Kuningattarien Neuvonantajat ja Kenraalit olivat väsyneet johtajiinsa ja
-juonineet salajuonen vangitakseen ja tappaakseen nämä suurissa pidoissa. Kuninkaan Neuvonantaja vangitsi Kuninkaan
-piilotettuun Jadesta taottuun selliin ja jäi tyytyväisenä odottamaan pitoja ja salajuonen valmistumista.
-Neuvonantaja, kaikessa viisaudessaan, oli kuitenkin tehnyt juonessaan virheen. Taikakahleet olivat Kuninkaan itsensä takomat
-ja hän tiesi, että yksi kahleiden ketjujen lenkeistä oli jäänyt heikoksi. Käyttäen kaiken voimansa, viisautensa ja tahtonsa
-Kuningas mursi ketjun, murskasi tiensä ulos sellistä ja pakeni. Vannoen kostoa kaikille hänet pettäneille Kuningas piiloitui
-luoliin vuorille. Siellä, käyttäen suurta voimaansa ja viisauttaan, Kuningas takoi kahleensa aseiksi.
-Neuvonantajien ja Kenraalien juoni onnistui. Kuninkaat ja Kuningattaret, jotka olivat paikalla pidoissa, murhatiin ja
-vangittiin. Kuningatar, joka murheellisena oli jäänyt kotiinsa, ei tiennyt tästä mitään.
-Uudelleentaotut kahleet käsissään kostonhimoinen Kuningas palasi valtakuntaansa. Raivoisan valtiaansa nähdessään valtakunnan
-asukkaat piiloutuivat kotehinsa ja pelkäsivät suuresti. Kuningas kulki suoraan palatsiinsa ja kohtasi Kuningattaren. Katuva
-Kuningatar ilahtui nähdessään Kuninkaan mutta vihansa sokaisema Kuningas ei kuullut hänen anteeksipyyntöjään vaan kuristi
-Kuningatarta kahleillaan kunnes tämä kuoli. Silloin Kuningas palasi järkiinsä ja hänen murheensa oli suuri. Epätoivoissaan
-Kuningas pakeni erämaahan.
-Neuvonantaja, löydettyään Kuningattaren ruumiin, arvasi heti mitä oli tapahtunut. Hän kutsui muita Neuvonantajia ja
-Kenraaleita ja yhdessä he lähtivät jälittämään Kuningasta. Useita päiviä ja yöitä kuljettuaan he löysivät Kuninkaan ja
-hyökkäsivät hänen kimppuunsa. Kuningas taisteli kuin villipeto mutta hänen tahtonsa oli murtunut ja lopulta hän kuoli
-Kenraalien miekkoihin. Neuvonantajat ja Kenraalit kantoivat Kuninkaan ruumiin luolaan, asettivat kahleet hänen rinnalleen ja
-taidoillaan ja taikakeinoin sulkivat luolan elävällä kivellä.
-Sen pituinen se.