ex-xcaliburwiki

This page is read only. You can view the source, but not change it. Ask your administrator if you think this is wrong.
====== Gorm Punatukka ======


19-vuotias väkivahva pojankloppi, pitkät punaiset hiukset, obsessiivinen mutta oudon kiehtova kiilto sinisissä silmissä. "Naiset tykkää, miehet pelkää", ajattelee Gorm, ja nauttii kihelmöivästä vallan tunteesta yli ihmisten. Mutta jo seuraavassa hetkessä hän saattaa vetäytyä syrjään ja murehtia epävarmuuttaan ja paikkaansa maailmassa.

Level 1 Human Barbarian

Str 18, Dex 14, Con 18, Int 12, Wis 15, Cha 16

Background: Thug

Skills: break an object, gather rumours, intimidate, spot

Feats: cleave

Languages: pohjoinen, yleiskieli

Alignment: ???


====== Tausta ======


Gormin isä on viikinkipäällikkö Ingvar Verikäsi, jonka laiva Musta lohikäärme kylvää kuolemaa ja kärsimystä kaikkialla tunnetussa maailmassa. Tuottoisin bisnes isäukolle on orjakauppa.

Kun Gorm oli 15-vuotias, hän osallistui erikoiselle kauppamatkalle. Isä myi 13 eksoottista neitsyttä ja 66 tavallista orjaa kuolonvelholle, jota isä kutsui ainoastaan nimellä "Victor". Victorin kartanossa Gorm näki asioita, joita hän ei ikinä unohtaisi. Eksistentiaalinen kauhu valtasi nuoren barbaarin ajatukset. Tämän päivän jälkeen Gorm on ollut aivan varma, että pahat teot myrkyttävät ihmisen sielun jotenkin peruuttamattomalla tavalla. Jos hän jatkaisi isänsä joukoissa, hänestä tulisi samanlainen hirviö kuin Victorista, haiseva ja mätänevä ihmisen irvikuva.

Mutta vielä 18-vuotiaanakaan Gorm, jo pelätty viikinkisoturi, ei ollut vielä koskaan uskaltanut uhmata isänsä käskyjä. Musta lohikäärme oli rantautunut menestyksekkään ryöstöretken jälkeen, ja Ingvar palkitsi miehistönsä kustantaen heille jo tutuksi tulleen ilotalon parhaat palvelukset. Gorm tunkeutui juovuksissa keittiön puolelle ja näki siellä tutun ilotytön, Anastasian, joka imetti punatukkaista lasta!

"Onko se minun?" Anastasia ei tunnustanut Gormin isyyttä, mutta nähdessään naisen katseen Gorm oli jo aivan varma... Punatukkainen ja sinisilmäinen tyttölapsi sai Gormin viimein tekemään sen, mitä hän oli hautonut jo pitkään: hän piiloutui kaupungin viemäreihin, sieltä häntä ei löydettäisi. Musta lohikäärme odotti rannassa kolme päivää, purjehti sitten pois.

Gormin kyselyistä ja vaatimuksista ilotalossa ei seurannut mitään muuta kuin riitaa ja rettelöintiä. Lopulta kaupungin vartijat karkottivat nuoren barbaarin muurien ulkopuolelle ja uhkasivat tappaa hänet, mikäli hän ikinä palaisi.