• Havelock
  • Muinainen kaupunginjohtaja, jonka aikana Absalon kasvoi suurkaupungiksi. Syntyjään Tilealainen aatelinen. Absalonin irtoamista Granariasta pidetään Havelockin ansiona. Haudattu Korkean Neuvoston kokoussalin lattian alle, muistolaatassa teksti “Havelock, lordi Absalon”, vaikka herralla ei koskaan Granarialaista aatelisarvoa ollutkaan.
• Absalonin yliopisto:
  • Rehtori Ylbethar
  • Illuusio-opin professori Nistia
  • Kirjastonhoitaja _TODO_, Lindonin pomo

Diplomatian, neuvottelun, puheiden ja lakimiesten jumala.
Domainit: Charm, Law, … (Community, Nobility, Protection)?

• Puolimeri
  • Etelässä oleva iso merenlahti, länsipuoli on avoin valtamerelle
• Granaria
  • Valtio josta Absalon irtautui joskus kauan sitten, paikallinen valtakieli. Viljantuottaja, ja sieltä tuodaan viljaa myös Absaloniin
• Mesonia
  • Toinen iso valtio, usein riidoissa Granarian kanssa
• Tilea
  • Valtio meren eteläpuolella; jossain sen lähistollä on suurehko puolituiskontu

• Absalonin lähellä on pieni vuoristontynkä joka muuttuu kukkuloiksi itään päin mentäessä, Ovensuu sijaitsee vuoriston lännimmäisessä osassa. Mesonian ydinalue on tuolla vuorten/kukkuloitten välisellä hedelmällisellä alueella jossa on aika tiheää asutusta, jotain 40-50% tai jopa suurempi osa mesonian väestöstä asuu siellä. Alueella on paljon maataloutta (mutta siitä huolimatta viljaa joudutaan usein tuomaan) ja vuorien/kukkuloiden lähellä on kaivoksia.

• Mesonia on pyrkinyt laajentumaan itään päin, ja on saanutkin suuria alueita, varsinkin pääkaupunkiin Mesoniin laskevan joen varrelta, mutta idässä asuvista örkkipopulaatioista on ollut tässä huomattavaa haittaa. Aiemmin Mesonia olikin joutunut linnoittamaan vuoristojen välissä olevaa aluetta ja rakentamaan siihen muurin pysäyttääkseen örkkien raidaamisen. Laajennennuttuaan Mesonia on saanut raidaamisen siirtymään kauemmaksi, mutta viimeinen isompi örkki-invaasio pysähtyi vasta ko. muurin eteen, aiheutettuaan suuria tappioita ulkopuolella olevalle väestölle. Tämän invaasion jäänteenä Absalonin lähellä olevalla vuoristolla on edelleen joitain örkkiheimoja, mutta Mesonia ei ole alueen vaikeakulkuisuuden ja resurssien puutteen takia puuttunut tilanteeseen. Örkki-invaasioiden takia Mesonia on pyrkinyt linnoittamaan uusia alueitaan, mutta pitkälti avoimen ja tasaisen maaston takia se on vaikeaa, ja pääosin on jouduttu tyytymään rajalinnoitusten rakentamiseen sekä kaupunginmuurien rakentamiseen jotta mahdollisten uusien örkki-invaasioiden sattuessa maaseudun väestöllä olisi turvapaikkoja. Uutta suurempaa invaasiota ei ole tullut pitkään aikaan, mutta raja-alueilla on jatkuvia kahakoita jotka syövät Mesonian resursseja.

• Granaria on lännessä sijaitseva suurempi, mutta harvaan asutumpi alue, ja oli aiemmin Mesoniaa heikompi, mutta on suurempien alueidensa ja Mesoniaa heikentävien rajasotien takia voimistunut. Absalonin ollessa välissä Mesonian ja Granarian välillä ei kuitenkaan olla pitkään aikaan käyty isompia sotia. Vie paljon viljaa ulkomaille.

• Idässä vuorilla sijaitsee kääpiöiden alueita, poislukien pienehkö vehreä ja metsäinen alue vuorten ja puolimeren välissä ja sen edustalla oleva saari jossa elää kaupankäyntiä harjoittavia haltioita jotka ovat Absalonin ja Granarian jälkeen suurin puolimeren merimahti. Alue on joskus muinoin Absalonin pohjoispuolella olevien metsähaltioiden kolonisoimaa. Toisin kuin metsähaltiat, nämä on huomattavasti urbaanimpia ja teknisesti kehittyneempiä. Ovat myös kulttuuriltaan mesonialaistuneet, esim. pääkielenä on mesonia eikä suuri osa väestöstä osaa esproaria. Tämän takia metsähaltiat eivät oikein arvosta, vaan pitävät perintönsä pettäneinä nousukkaina, kun taas nämä pitävät metsähaltioita taantumuskansana. Väestönkasvun takia alkoivat kolonisoida puolimeren länsipuolella olevaa saarta ja saaresta aiheutuneiden kiistojen takia joutuivat sotaan läheisen pienen kuningaskunnan kanssa noin 50 vuotta sitten. Haltiat kuitenkin voittivat sodan ja kuningaskunnan pieni ja huonosti koulutettu laivasto käytännössä tuhottiin.

• Kääpiöt asuttavat pohjoista ja lännimmäistä osaa vuorista sekä vuorilla olevaa karua tasankoaluetta, jossa sijaitsevan järven rannalla näillä on pääkaupunki.

• Absalonin edessä on suhteellisen iso saari, jossa on etelässä sijaitsevien vuorien lisäksi huomattavasti metsiä sekä maanviljelyyn sopivaa aluetta. Saarella on jonkin verran ihmisasutusta, mutta Mesonian ja Granarian riitojen ja Absalonin vaikutusvallan takia mikään valtio ei varsinaisesti hallitse saarta, vaan siellä on sekalaisia feodaaliherroja jotka hallitsevat varsin pieniä alueita.

• Etelässä Thilea ja puolituiskontuja, etelässä lännessä ja Thilean eteläpuolella pääasiassa aavikkoa ja alueita joille sivistys ei ulotu. Alueella joitain piraattisatamia.

• Lännessä Granarian eteläpuolella pieni kuningaskunta joka on onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä.

• Pohjoisessa vähemmän sivistyneempiä alueita, mm. haltiametsien pohjoispuolella vuorilla ja aroilla hobboja ja gobboja.

Pelin edistyessä päivittyvä kartta kaupungista

• Porrastori sijaitsee puolisen kilometriä tukikohdasta etelään. Absalonin kaupungin suurin tori, kolmesataa metriä pitkä ja toistasaa leveä. Saanut nimensä siitä, että on rakennettu rinteeseen kolmeen portaaseen. Torin reunoilla on puolen askelman mittaiset leveät luiskat, kerrosten välisissä seinämissä on useita portaita ja muutama pieni karhennettu luiska kussakin, ja niiden välissä erilaisia kauppoja. Paikalla on ollut jo sisämuurin rakennuksen aikoihin kauppapaikka, joka muuttui toriksi kun asutus levisi sen ympärille. Tori porrastettiin sen jälkeen kun kahtena peräkkäisenä syksynä saviluiska sateen takia lähti liikkeelle; ensimmäisellä kerralla vain muutamia kuoli, mutta jälkimmäisellä kerralla kuolleita oli yli kaksikymmentä ja vetojuhtia piti lopettaa kolme tusinaa.

Työn alla oleva pohjapiirrustus

(myös: Oikeamielisyyden Linnake, ääliömäisyyden linnake)

Emilio löysi mahdollisen tulevan tukikohdan. Rollon suvun kaupunkilinnake on seitsemän muun talon keskellä sijaitseva hyvin ränsistynyt kartano, johon ei vie yhtään kunnon tietä, vain pikkukujia. Rakennettu aikoinaan suvun paranoidin pääiehen käskystä linnakkeeksi, josta johtuen miltei kaikki ensimmäisen kerroksen ulkoseinä ja jonkun verran toisestakin on hyvin paksua. Paikkaa on aikojen saatossa rakennettu uudelleen ja uudelleen (mm. purkaen osa 2. kerroksen ulkoseinien paksuudesta), ja onpa aikoinaan yksi velho rakentanut torninkin sinne (ja sitten sen pilalle hemmoteltu pikkusisko halusi kanssa omansa). Toinen torneista on sittemmin sortunut, tukkien yhden talon ohi vievän kujan. Suvun onni kääntyi kahdeksisenkymmentä vuotta sitten, ja paikat ovat poistuneet käytöstä ja rapistuneet. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana siellä on asunut enää yhdessä kulmassa taloa suvun vanhin, ja nyt hänen kuoltuaan, neljä jälkeläistä (perheineen) kinastelee siitä, mitä talolle pitäisi tehdä.

• Yliopiston sisälle pääsee neljästä portista, joilta lähtevät suorat tiet menevät yliopiston keskikohtaa kohden, jossa on yliopiston korkea kahdeksankulmainen torni. Tornin ympärillä on pääasiassa nurmikenttää oleva keskusaukio, jossa on mm. suihkulähteitä, penkkejä ja joitain matalia puita. Keskusaukion ympärillä on yliopiston taikatiedekuntien kahdeksan rakennusta, yksi kullekin tiedekunnalle.

• Suuri rakennus keskiaukean oikealla puolella tien varrella on yliopiston kirjasto, ja sen alapuolella olevat kaksi rakennusta ovat mundaanien tieteiden tiedekunta.

• Oikea yläosa yliopiston alueesta on hieman urbaanimpaa aluetta, jossa on yliopistossa työskentelevien asuntoja, opiskelijoiden dormitoriot ja joitain pieniä kauppoja ja tavernoita, pieni tyhjä alue on pienehkö tori. Ylimenopaikka josta opiskelijat usein palaavat illalla juhlittuaan sijaitsee tällä alueella. Vaikka yliopistonkin alueella on tavernoita, ne menevät aiemmin kiinni ja ovat kalliimpia kuin yliopiston ulkopuolella olevat..

• Urbaanin alueen alapuolella oleva tyhjä alue lammen ympärillä on puistoa; noin 2.5m korkea muuri erottaa urbaanin alueen puistosta. Lammen rannalla on yliopiston rehtorin virka-asunto, jossa myös kestitään usein valtiovierailijoita ja muita arvovieraita.

• Oikeassa reunassa olevat isommat talot ovat virastoja tai muita hallintorakennuksia, onpa joukossa temppelikin. Pienet rakennukset ovat asuintaloja.

• Vasemmassa yläreunassa on isompi järvi, sen ympäristö on pääasiassa metsää (johon on istutettu mukaan myös joitain eksoottisempia puita ja muita kasveja), paitsi kartan yläosassa rannalla on joitain osakuntataloja, ja vasemmalla puolella järveä on pari vaikutusvaltaisimpien velhojen yksityishuvilaa.. Järven keskellä olevassa saaressa on pieni linna jota yliopiston johtoporras käyttää usein juhlatilaisuuksissa. Järven ympärillä oleva metsä ulottuu tien toiselle puolelle, hieman käytöstä poistetun pienen vanhan fortin yläpuolelle ja vasemmalle puolelle.

• Alhaalle on rakennettu jonkin verran lisää asuintaloja, ja niiden vasemmalla puolella on joitain varastomakasiineja (isot rakennukset). Oikealla alhaalla olevalla alueella on puolestaan alue jolla on laboratorioita joissa tehdään joitain vaarallisempia kokeita ja testataan loitsuja..

• Yleisesti ottaen yliopiston alue on varsin siistiä ja viihtyisää, esimerkiksi tiet ovat kivettyjä, rakennukset siistejä eikä alue ole yhtä tiiviiseen rakennettua kuin yliopiston ulkopuolinen alue. Myös rakennetulla alueella on koristepensaita ja vanhoja puita (jonkin verran jopa urbaanilla alueella), ja esimerkiksi tiedekuntien rakennusten takana olevilla pihoilla on kirsikka- ja muita hedelmäpuita sekä eksoottisia vanhoja puita.

• Pohjoinen

Opettaa pääasiassa taikuutta, mutta myös jonkun verran mundaaneja tieteitä. Kaikki tiedekunnat antavat kaikkien tasojen opetusta, joskin eri määrissä. Alkeisopetusta antavat eniten Abjuraatioiden (suojautumiskeinoja), Illuusioiden (vaikeampi vahingoittaa ketään), ja Transmutaatioiden (paljon käytännöllisiä efektejä) tiedekunnat, mutta kaikilta tiedekunnilta pitää ottaa ainakin muutama kurssi ekoina vuosina. Universalistit antavat myös vähän opetusta, mutta koska heillä ei ole yhtä hyvin omia tiloja, heidän kohdallaan opiskelijan pitää olla aktiivisempi.

Yliopistoa johtaa Rehtori Ylbethar, apunaan kansleri _TODO_ ja rahastonhoitaja _TODO_ sekä tiedekuntien dekaanit.

Tiedekuntaa johtaa dekaani Karathum; hänen apunaan on seitsemän prefektiä, yksi kultakin laitokselta (viisi illuusioiden alaa eli Figment, Glamer, Pattern, Phantasm, Shadow; lisäksi Illuusioiden perustutkimuksen laitos sekä Perusopetuksen laitos). Meno tiedekunnassa on usein aika kaoottista; jäynät ja kisailu ovat arkipäiväistä mutta yleensä hyväntahtoista. Karathum kannustaa pehmeästi väkeä miettimään tutkimuksiensä hyötykäyttöä, ja onnistuu yleensä laittamaan stopin liian vakaville juonitteluille.

• Karathum: seitsenkymppinen pyylevä mies, päälaelta kalju mutta pörheä tukka sivuilla. Rento alaistensa tekemisien suhteen muuten, mutta vartioi asemaansa aika tarkasti.
• Nistia: Glamerien laitoksen toiseksi nuorin professori. On pitänyt yllä yhteyksiä muidenkin laitosten väkeen.
• Zanishka: Laitoksen matroona, eli palvelusväen johtaja. Massiivisen kokoinen täti, hiukset nutturalla, kädessään yleensä metrinen, ohuen näköinen mutta hyvin kestävä puukauha. Todellisuudessa enemmän tunteellinen ja romantikko, mutta esittää tiukkaa ulkopuolisia ja uusia tulokkaita kohtaan. Oppinut erittäin taitavaksi näkemään illuusioiden läpi.
• Remarg: Glamerien dekaani. Yllättävän vakavamielinen, luiseva mies, jo toisella sadalla ja varmaan piakkoin väistymässä dekaanin pallilta. Pitää yllä pysyvää kuvaa noin kuusikymmpisestä itsestään, jolloin tukassa oli vasta vähän harmaata ja luiden päällä enemmän lihasta. Antaa kohtuullisen paljon vapauksia muille professoreille jotta kerkiää saamaan elämäntyönsä, hyvin syvälliset ja teoreettiset tutkimuksensa, valmiiksi.

• Merenkierros [mahdollisesti voi nimetä persoonallisemmin sitten kun tiedetään paremmin,esim. meren nimi]
  • Kierros satamasta satamaan Absalonin eteläpuolella olevan meren ympäri. Vrt. Grand Tour. Voidaan hoitaa ylellisemmin (rikkaat aateliset jopa omalla laivallaan) tai halvallakin, työtä laivoilla tehden.

• Yksityisetsivä (Haltiasamooja)
  • Työskennellyt lyhyen aikaa yövartiossa, alkoholisti, eläinkumppanina koirasusi

• Hankitaan lisää tulonlähteitä
• Meriseikkailu!

• Degna & Luca Aavemetsä
  • Sisaruspari, joka puolusti kontuja vaikeina aikoina. Huhujen mukaan heidän sukuunsa oli nainut useampikin metsänhenki, sillä kummatkin olivat voimallisia loitsijoita; Degna hallitsi niin luonnonvoimat kuin lumouksetkin, ja Luca pystyi muuttamaan itsensä eri eläimiksi ja komentamaan kasveja.
• Olivia Ikiketterä
  • Muinainen, miltei jo mytologinen sankari, jonka teot liittyvät näppäryyteen, vaivihkaisuuteen, oveluuteen ja tarkkaan vaistoon. Isompien rotujen kateelliset huomauttelevat, että Ikiketterän on väitetty olleen mukana eri tapahtumissa viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana, mutta kyllä puolituiset tietävät että riittävän liukasliikkeinen vilahtaa vaikka vuosien välistä sinne, missä häntä tarvitaan.
• Rastafar Rauhallinen
  • Ikuinen kessuttelija, joka toi rauhan moniin riitoihin. Tunnetuimpia tekoja oli erästä kontua uhkaavan örkkiarmeijan rauhoittaminen yli viikoksi. Sukuhaaran kessu tunnetaan yhä, on hyvää shittiä… (Myös Rastafarin hajusta kerrotaan tarinoita, mm. kuinka edellämainitut örkit eivät uskaltaneet aluksi lähestyä häntä lemun vuoksi.)
• Sebastiano Sotahuutaja
  • Oli erittäin isokokoinen ja vanttera puolituiseksi, ja epäillään, että hänessä oli kääpiöverta. Oli jo nuorena hyvä laulaja ja innokas painija, ja vähän ennen aikuistumistaan lähti seikkailijaryhmän mukaan. Keräsi suurta mainetta ja kunnioitusta kun ryhmä auttoi puollustamaan X:n kääpiövaltakuntaa Örkkiheimoilta. Tunnettiin myös mahtavista pulisongeistaan.
• Valeria Verenhimoton, Puolenmeren Riemu
  • Yksityinen kaappari, joka kiusasi niin merirosvoja, kauppiaita kuin sotalaivojakin. Hyökkäsi aina kaikkein ylpeimpien ja tiukkapipoisimpien kimppuun, sekä niiden, jotka pahiten muita riistivät. Ei tiedetä koskaan tappaneen itse ketään, ja hänen miehistönsäkin aina antoi mahdollisuuden antautua. Parhaimmat tarinankertojat ja hyväntahtoisesti antautuneet pääsivät vähällä, pahimmat tapaukset vietiin kaukaisille autioille saarille.

Pääsivu