Azaria on aina nauttinut huomion keskipisteenä olemisesta.
Lapsuudessaan hän sai paljon huomiota
Hän haluaa uskoa, että hänestä pidetään aina ja kaikkialla
Hän uskoo rakastavansa kaikkia (ja kaikkea)
Tosin hän silloin tällöin selittää itselleen, että miekalla survaisut ovat rakkauden tekoja - tässä kohtaa hän ei ole erityisen koherentti, mutta löytää useimmiten tavan selittää asiat tilanteen mukaan itselleen riittävästi, koska hänellä on harvinaisen vähän tarvetta koherenssiin ylipäänsä.
Miekkataisteluihin suhtautuminen on leikkisää
Suhtautuminen asioihin ylipäänsä on huoletonta - mikään ei ole vakavaa
Hänelle on muodostunut valikoiva tarkkaavaisuus, eikä hän useinkaan huomaa vihjeitä siitä, että hänestä ei pidetä
Vihan purkamisen ja vihaisena taistelemisen hän kokee teatterina (farssina), tässä hän voi näytellä mukana, jos on sillä tuulella (“Joo, mur vaan - osataan sitä täälläkin - ollaan, hei, tosi vihaisia toisillemme, joo”)
Hän kokee, että vaikka joku vaikuttaisi vihaiselta, hän pohjimmiltaan kuitenkin rakastaa
Jos hänelle joskus väännettäisiin rautalangasta, että hänestä ei pidetä, hän voisi käyttäytyä erittäin arvaamattomasti, mutta hahmon oma käsitys on kuitenkin sen verran vahva, ettei kukaan todennäköisesti koskaan viitsi lähteä yrittämään