ja se kuvainnollinen lisänimi
Tuhannen auringonlaskun karaisema tietäjä, Sadan loistavan tulevaisuuden näkijä, Kahdentoista taivaallisen onnen ilmoittaja
Tiemmer syntyi ja eli varhaislapsuutensa yltäkylläisen rikaassa perheessä, korkea-arvoisen papin ja vaikutusvaltaisen kiltafaktorin lapsena. Elämä ei kuitenkaan ollut järin onnellista. Jo hyvin nuoresta Tiemmeriä veljineen valmisteltiin vanhempiensa seuraajiksi, jokapäiväinen elämä koostui loputtomista oppitunneista ja tiukasta kurista. Lukuisat seurapiiritapahtumat ja seremoniat toivat ajoittain vaihtelua rutiiniin mutta niissäkin poikien vaadittiin aina käyttäytyvän moitteettomasti ja esittävän osansa täydellisesti.
Vanhempiensa kanssa Tiemmer ei pikkulapsena viettänyt paljoakaan aikaa, lukuisat (ja usein vaihtuvat) lastenhoitajat ja palvelijat toimittivat perheen virkaa. Joistakin näistä Tiemmerillä on lämpimiä muistoja. Iän karttuessa vanhemmet alkoivat ola hiukan enemmän läsnä, kun pojan kouliminen perilliseksi alkoi toden teolla. Vanhempien suhtautuminen tosin ei ollut mitenkään lämmintä, vaihdellen lähinnä välinpitämättömyydestä pettymykseen ja isän tapauksessa joskus väkivaltaankin asti.
Ainut Tiemmerin pidempiaikainen positiivinen ihmissuhde tämän lapsuudessa oli hänen kaksi vuotta vanhempi veljensä Danaer. Pojat pitivät pienestä pitäen yhtä ja teini-ikään ehtiessään tunsivat toisensa niin täydellisesti että käytännössä melkeinpä lukivat toisensa ajatuksia.
Tiemmerin ollessa 12 ja Danaerin 14 pojat saivat lopulta tarpeekseen kultahäkissä asumisesta ja päättivät karata. Tilaisuus tarjoutui matkalla [insert paikka]:ssa jonne äiti otti pojat mukaan tutustumaan killan paikalliseen toimintaan.
Pojat veivät mukanaan mitä sattui käteen tarttumaan ja karkasivat yöhön. Seuraavat kuutisen vuotta elettiin kadulla, neuvokkuudella ja luovuudella. Ajan oloon pojista kehittyi taitavia huijareita, varkaita ja valehtelijoita.
Omasta mielestään erityisen nerokkaalla keikalla Tiemmer sai käsiinsä huomattavan kallisarvoisen diadeemin. Ostajan etsiminen otti aikansa, mikä antoi aikaa Tiemmerille tulla vähitellen toisiin ajatuksiin aarten arvokkuudesta. Hän alkoi kärsiä epämääräisen ahdistavista painajaisista ja valveunista, välillä juuri kuulon ja kuvitelman rajoilla olevat äänet tuntuivat kuiskailevan huonoja ehdotuksia. Tiemmer oli jo valmis nakkaamaan helyn ojaan, kun ostajaehdokas yllättäen löytyikin. Vaikka olikin vakuuttunut esineen vaarallisuudesta Tiemmer suostui diadeemin myymiseen. Pojat pitivät myyntivoitolla kunnolla hauskaa. Aamulla Danaeria ei näkynyt missään.
Useiden päivien jäljittämisellä Tiemmer paikallisti veljensä kauhukseen Kinajastin temppelille. Diadeemin ostaja oli ollut yhteydessä veljesten isään joka oli onnistunut järjestämään Danaerin “kotiinpaluun”. Tiemmer yritti luonnollisesti tunkeutua temppeliin ja vapauttaa veljensä, jääden kuitenkin nolosti kiinni. Vartijoiden puheista Tiemmerille selvisi, että Ormant aikoi hyötyä kelvottomista pojistaan ainoalla tavalla jokna vielä katsoi mahdolliseksi; uhraamalla nämä.
Tiemmer heitettiin veljensä viereiseen vankikoppiin. Huolestuttavasti Danaerilta ei kuitenkaan saanut vastausta huutelusta huolimatta. Vartijoiden huolimattomasti tutkima Tiemmer tiirikoi itsensä ulos heti tilaisuuden tullen ja avasi veljensä sellin. Danaer astui ulos sellistä varastettu diadeemi otsallaan ja kiitti pilkallisesti naiivia kuolevaista avusta. Palaset loksahtivat kohdalleen Tiemmerin mielessä. Diadeemi oli riivattu ja siinä asuva demoni oli ottanut Danaerin hallintaansa. Ilkkuen demoni selitti kuinka se oli, diadeemin hamossa, hiljalleen manipuloinut kohtaloa ja päätynyt lopulta veljesten käsiin, koko ajan tarkoituksena toimittaa pojat isälleen.
Pelon, paniikin ja epätoivon läpi Tiemmerin mieleen iski ajatus; hänhän tiesi kuinka riivaajasta päästään eroon. Puhuen kielellä jota ei tiennyt osaavansa Tiemmer nimesi demonin ja käski tämän poistua veljestään. Kultainen valo kirjaimellisesti repi demonin ulos ja paiskasi mustuneen diadeemin Danaerin otsalta. Kadotessaan demonin utuinen hahmo ilmoitti vihaa tihkuen kuinka Danaer ei tulisi koskaan olemaan entisensä, ikuisesti muistuttaen veljeään tämän virheistä. Tiemmer horjui ulos temppeliltä yön pimeyteen puoliksi tajuissaan olevaa veljeään raahaten.
Demonin viimeiset sanat osoittautuivat pian tosiksi. Danaer ei todellakaan ollut enää oma nokkela ja eläväinen itsensä. Suuren osan ajasta hän viettää tajuttomana, hereilläkin Danaer on yleensä tylsämielinen ja kykenemätön pitämään itsestään huolta.
Muutamia kuukausia sitten Tiemmer törmäsi sirkus Solarikseen, jonka jäseniksi veljekset liittyivät Aurooran suostuttelun ja avun seurauksena.
Veli Danaer Ardelean (Kirottu/sairas/rikki)
Isä Ormant Ardelean (Kinajastin ylipappi) (Kinajast on paikallisen vuoren jumala; vuorta on vuosisatojen aikana kasvatettu kohtuullisen paljon, koska Kinajast hallitsee kaikkea jonka vuorelta näkee.)
Äiti Lenia Ardelean (huume-, lääke- ja maustekauppaa käyvä kiltafaktori)