"Elolliset" kohteet tarkoittaa ihmisiä, mahdollisesti muita lajeja tai
rotuja sekä eläimiä. "Elottomat" ovat kivet, metallit, lasi, jää, jne.,
sekä myös kuolleiden kasvien tai eläinten osista valmistetut asiat.
Kasvit lasketaan yleensä elottomiksi ja henget yleensä elollisiksi,
mutta PJ voi päättää tapauskohtaisesti näiden kanssa.
Varmaan lisää tulee vielä.
Loitsuilla on yleensä seuraavat erikseen määritellyt ominaisuudet.
Kaikkia ominaisuuksia ei ole aina kerrottu; tällöin taikuusalan
kuvauksessa saattaa olla lisätietoja, tai ominaisuus ei ole mitenkään
oleellinen loitsun toiminnalle.
"+"-merkki tarkoittaa, että loitsun kyseistä ominaisuutta voi
halutessaan voimistaa loitsutaulukkosivulta löytyvän
taulukon mukaisesti.
"*" tarkoittaa, että loitsua voi voimistaa muulla tavoin, joka
kerrotaan loitsun kuvauksessa.
Huom: kummassakin tapauksessa loitsun osaamistaso
rajoittaa
käytettävien taikapisteiden määrää (2 tp /
taso).
Sulut tarkoittavat ehdollisia muutoksia loitsuun, esimerkiksi
aste-vaikutuksen, ympäristön tai muun seikan takia.
"†"-merkki tarkoittaa, että kyseiseen ominaisuuteen
liittyy erikoistapaus, josta kerrotaan loitsun kuvauksessa.
Tämä on loitsun perusvaikeus, eli kuinka monta noppaa heitetään kun tätä loitsua yritetään loitsia. Taitoarvoon lisätään tietysti loitsun osaamistaso, sekä mahdollisesti sopiva erikoistuminen. Jollei muuta mainita, loitsu kuluttaa näin monta taikapistettä. Tässä kohdassa voidaan mainita myös muut muutokset loitsun kuluttamiin taikapisteisiin, elleivät ne liity selkeästi johonkin muuhun ominaisuuteen.
Etäisyydet kuuluvat yleensä yhteen kahdesta luokasta:
Kosketus tai Kantama.
Näissä kummassakin on alijaottelua, ja lisäksi on olemassa tiettyjä
erikoisia etäisyyksiä.
Kosketus-etäisyyden loitsut vaativat aina, että
loitsija koskee kohteeseensa. Henkilöön kohdistuvissa loitsuissa
riittää tukeva kosketus johonkin osaan kohteen kehoa; yleensä tämä
tehdään kädellä mutta myös muu loitsijan kehon osa kelpaa. Ihokontakti
ei ole tarpeen ellei asiasta erikseen mainita. Rajoitetumpi muoto on
Itse, jolloin oletuksena loitsu toimii vain
loitsijaan itseensä. Jotkin loitsut antavat mahdollisuuden koskettaa
kädessä pidetyllä esineellä; tästä kerrotaan kuvauksessa.
Kantama-loitsut toimivat kauempaa; yleinen
etäisyys on 10 jaardia, mutta muitakin on. Loitsijan pitää nähdä kohde
tai muuten selkeästi tietää, missä tämä on. Kuulohavainto ei yleensä
riitä, mutta kosketuksen avulla loitsu osuu kyllä, joskin loitsu saattaa
tällöin vaikuttaa myös loitsijaan. Etäisyyden kasvattaminen on
melko helppoa.
Muita etäisyyksiä on esimerkiksi Yhteys, jolloin
loitsijalla tulee olla jokin kohteelle tärkeä esine, jonka kautta loitsu
vaikuttaa.
Kohde on yleensä yksi kolmesta seuraavasta:
Yksilö tarkoittaa yhtä henkilöä tai esinettä.
Joillain loitsuilla on
mahdollista
laajentaa vaikutus useampaan henkilöön, mutta ei koskaan kovin isoon
joukkoon; sitä varten on oma kohteensa, Joukko,
jolla on myös oma, helpompi
laajennusmääränsä.
Mikäli oletuskantama on Itse, pitää ensin ottaa
myös etäisyyslisäys Kosketukseen.
Kolmas yleinen kohde on jokin Alue. Yleisiä
alueita ovat Piste, Säde ja
Pallo, joskin muitakin voi olla. Piste on nimensä
mukaisesti pistemäinen kohde, ja säde on kahden pisteen välinen
suora(hko) viiva. Säteelle annetaan jokin pituus, se yleensä lähtee
loitsijasta, ja se ei voi ylittää loitsun kantamaa. Pallolle annetaan
vastaavasti säde, mutta sen alue voi ylittää loitsun kantaman kunhan
pallon keskipiste on kantaman sisäpuolella. Kaikki kolme yleensä
pysyvät paikallaan ja joko vaikuttavat jotenkin ympäristöönsä tai jos
jokin tulee loitsun alueelle.
Jotkin loitsut voivat myös vaikuttaa muihin alueisiin, kuten yhteen
rakennukseen, jokeen, peltoon jne. Näissä tapauksissa loitsujen
kuvaukset kertovat miten (tarkasti) alue määritellään.
Loitsun vaikutukset tapahtuvat sen keston ajan. Loitsut on jaettu kestoaikojensa perusteella alla olevaan neljään luokkaan:
Välitön loitsu kestää vain ohikiitävän hetken, ja sitten on aiheuttanut efektinsä, joskin vaikutukset ovat yleensä pysyviä. Taisteluerä-kestoinen loitsu kestää vähintään loitsijan seuraavaan vuoron loppuun asti, ja joskus useampiakin eriä. Taistelun ulkopuolella PJ arvioi keston haluamallaan tavalla, mutta efekti on useimmiten ohi alle minuutissa. Lyhytaikainen loitsu kestää jonkin ajan, usein noin 10 minuuttia, mutta joskus enemmän tai vähemmän. Keston lisäyksessä ehdoton maksimiaika näille on vuorokausi. Pitkäaikainen loitsu kestää ainakin päivän, ja mahdollisesti pitempään, mutta enintään vuoden. Jos kesto on jokin luonnollinen sykli, se on yleensä kyseisen syklin vaiheen loppuun, ja sitten vaiheita yksi vähemmän kuin niiden kokonaismäärä; taulukoita ennen on annettu esimerkkejä näistä. Rituaalien vaikutus voi kestää vuosisatojakin, mutta niiden vaikutukset kuvataan erikseen.
Tässä kohdassa mainitaan, miten onnistumisen aste yleensä vaikuttaa loitsuun. Parempi aste parantaa aina jollain tavalla loitsun tehoa, joskaan jos asiaa ei ole mainittu niin asia jää PJn päätettäväksi. Joidenkin taikuuden alojen kuvauksissa kerrotaan näistä mahdollisista vaikutuksista, samoin kuin onnistumisastetaulukoissa.
Avainsanat-kohdassa on muistutuksena lyhyessä muodossa muita kyseiseen loitsuun liittyviä erikoisuuksia. Avainsanoista kerrotaan lyhyesti omassa taulukossaan.
Loitsun kuvaus sisältää yleisiä tietoja loitsusta, kuten minkälaisia
sanoja tai tekoja loitsijan pitää tehdä, miltä loitsu näyttää ja mitä
vaikutuksia sillä on.
Pelaajat saavat toki muuttaa kuvauksia, kunhan muistetaan että
loitsujen on tarkoitus olla näkyviä ja näyttäviä, eli loitsimista ei
yleensä voi piilottaa (tosin luonnollisesti
Salavihkaisuustaikuuden
loitsut ovat miltei aina melko huomaamattomia).